Rikosoikeudellinen rangaistus (15 artikla)

Rikosoikeudellinen rangaistus (NJP) viittaa tiettyihin rajoitettuihin rangaistuksiin, joita komentaja tai hänen johtajansa vastuuhenkilö voi myöntää pienille kurinpidollisille rikoksille. Merivoimien ja rannikkovartiostoihin ei-oikeudenkäyntimenettelyjä kutsutaan "kapteenin mastoksi" tai yksinkertaisesti "mastoksi". Marine Corpsissa prosessi on nimeltään "toimistotyöt", ja armeija- ja ilmavoimissa sitä kutsutaan "15 artiklaksi". Sotilasoikeuden yhtenäisen säännöstön (UCMJ) 15 artikla ja oikeustuomioistuinten käsikirjan V osa muodostavat perussäännön oikeudenkäyntiä koskevista rangaistuksista.

Oikeudellinen suoja, joka on myönnetty henkilölle, jolle on annettu NJP-menettely, on paljon täydellisempi kuin ei-pakottavien toimenpiteiden tapauksessa, mutta se on suunnitelmien mukaan vähemmän kattava kuin tuomioistuinten taistelutapauksissa.

NJP armeijassa, ilmavoimien laivasto ja Marine Corps

Armeijassa ja ilmavoimissa tuomitsematon rangaistuksen voi määrätä vain komentaja. Se tarkoittaa upseeria, joka on todellisissa tilauksissa ja nimeää ne "komentajaksi". Merivoimien ja merivoimien joukossa ei-lainvastainen rangaistuksen voi määrätä "virkailija". Termi "virkailija" ei tarkoita "OIC": ta "työnimikkeenä", vaan pikemminkin tiettyä virkailijaa, jossa lippuviranomainen, jolla on yleinen oikeuslaitos, nimeää toimiston "vastuuhenkilöksi".

"Masto", "15 artikla" ja "toimistotyöt" ovat menettelyjä, joissa komentaja tai vastuuhenkilö voi:

• Tee selvitys tosiseikoista, jotka liittyvät pieniin rikoksiin, jotka hänen väitetysti on tehnyt hänen käskynsä jäseneltä;
• annettava syytetylle kuuleminen tällaisista rikoksista; ja
• luovuttaa tällaiset maksut hylkäämällä maksut ja määräämällä rangaistuksen EY: n perustamissopimuksen 3 artiklan säännösten mukaisesti. 15, UCMJ, tai viittaamalla asia tuomioistuinkäsittelyyn.

Mitä "mastoa", "15 artiklaa" ja "työaikaa" ei ole:

• Ne eivät ole oikeudenkäynti, sillä termi "ei-oikeudellinen" tarkoittaa;
• vakaumus; ja
• anteeksiantaminen, jos päätetään olla määräämättä rangaistusta.

15 artiklan mukaan rangaistavista rikoksista

15 artiklan mukaisen toiminnan aloittamiseksi komentajalla on oltava syytä uskoa, että hänen johtajansa on syyllistynyt UCMJ: n alaisuuteen. Asetuksen 15 artiklassa annetaan komentajalle valta rangaista henkilöitä vähäisiä rikoksia. Käsite "vähäinen rikos" on aiheuttanut huolta NJP: n hallinnossa. 15 artiklan, UCMJ: n ja V osan 1 e kohdan, MCM: n (1998 ed.) Mukaan termi "vähäinen rikkomus" tarkoittaa väärinkäytöstä, joka ei yleensä ole vakavampi kuin se, jota yleensä käsitellään yleisessä tuomioistuinkäsittelyssä (jossa enimmäisrangaistus on kolmekymmentä päivää).

Nämä lähteet osoittavat myös, että rikoksen luonne ja sen toimintaedellytykset ovat myös tekijöitä, jotka olisi otettava huomioon määritettäessä, onko rikos vähäinen. Termi "vähäinen rikos" ei tavallisesti sisällä väärinkäytöksiä, jotka yleisen tuomioistuinkäsittelyn jälkeen voidaan rangaista epäoikeudenmukaisesta vastuuvapaudesta tai synnytyksestä yli vuoden. Sotilaspalvelut ovat kuitenkin ottaneet kantaa siihen, että lopullinen päätös siitä, onko rikoksena "vähäinen", kuuluu komento-ohjaajan harkintaan.

Rikoksen luonne. Oikeudenkäynti- ja Martial-käsikirja, 1998-painos, ilmoittaa myös V osassa. 1e, määritettäessä, onko rikos vähäinen, on syytä harkita "rikoksen luonnetta". Se on merkittävä lausunto ja usein ymmärretään, että se viittaa rikoksen vakavuuteen tai vakavuuteen. Gravity viittaa kuitenkin mahdollisimman suureen rangaistukseen, ja siitä keskustellaan erikseen kyseisessä kohdassa. Rikoksen luonne viittaa sen luonteeseen eikä sen vakavuuteen.

Sotilaallisessa rikoslaissa on olemassa kaksi perustyyppiä väärinkäytösten ja kurinpidollisten rikkomusten ja rikosten osalta. Kurinpidolliset rikkomukset ovat yhteiskunnan rutiinitoimintaa koskevien normien vastaisia. Niinpä liikennelainsäädäntö, lisenssivaatimukset, sotilaallisten määräysten tottelemattomuus, sotilaallisten johtajien kunnioittaminen jne. Ovat kurinpitomääräyksiä. Rikokset puolestaan ​​sisältävät rikoksia, joita yleisesti ja historiallisesti tunnustetaan erityisen pahaksi (kuten ryöstö, raiskaus, murha, pahoinpitely, ryöstö jne.).

Molempiin rikoksiin liittyy itsekurin puute, mutta rikoksissa esiintyy erityisen karkea itsekuria, joka on moraalinen. Ne ovat tulosta mielestä, joka on erityisen epäoikeudenmukainen hyvien moraalisten normien suhteen. Useimmissa tapauksissa rikokset eivät ole vähäisiä rikoksia, ja yleensä suurin mahdollinen rangaistus on suuri. Kurinpidolliset rikokset ovat kuitenkin vakavia tai vähäisiä olosuhteiden mukaan, ja vaikka joissakin kurinpidollisissa rikoksissa on vakavia enimmäisrangaistuksia, laissa tunnustetaan, että joidenkin näiden rikosten vaikutus kurinalaisuuteen on vähäinen.

Näin ollen termi "kurinpidollinen rangaistus", jota käytetään vuonna 1998 julkaistussa käsikirjassa "Martti-Martial", on valittu huolellisesti.

olosuhteet. Kurinpidollisen rikkomisen olosuhteet ovat tärkeitä sen määrittämiseksi, onko tällainen rikkominen vähäinen. Esimerkiksi tahallisella tottelemattomuudella ampua-aseiden ottamista taisteluun osallistuvalle yksikölle voi olla kohtalokkaita seurauksia niille, jotka osallistuvat taisteluun, ja näin ollen se on vakava asia. Tahallisella tottelemattomuudella käskystä raportoida kampaamolle voi olla paljon vähemmän vaikutusta kurinalaisuuteen. Rikoksesta on huolehdittava molemmista äärimmäisistä syistä, ja se johtuu korkeimmasta rangaistuksesta.

Kun käsitellään kurinpidollisia rikkomuksia, komentajan on voitava harkita olosuhteiden vaikutusta, koska häntä pidetään sen parhaana tuomarina; ottaa huomioon, että rikosten myötä yhteiskunnalla on etu, joka on samanlainen kuin komentajan, ja rikoksentekijöille annetaan laajempia takeita. Näin ollen komentajan harkintavalta kurinpidollisten rikkomusten hävittämisessä on paljon suurempi kuin hänen vapaus käsitellä rikoksia.

NJP: n asettaminen ei missään tapauksessa estä sitä, että myöhempi oikeudenkäynti on sama rikos. Ks. V osa, 1 kohta. 1e, MCM (1998 toim.) Ja sivu 4-34. Lisäksi UCMJ: n 43 artiklassa kielletään NJP: n asettaminen yli kaksi vuotta rikoksen tekemisestä.

Siviilioikeudessa aiemmin käsitellyt asiat. Sotilaalliset määräykset mahdollistavat NJP: n käytön rikosta syytetylle rikokselle, jonka syynä hän on ollut kotimaisen tai ulkomaisen siviilioikeuden oikeudenkäynnissä tai jonka tapaus on siirretty tavanomaisesta rikosprosessista koeaikana tai jonka tapaus on ollut alaikäisten oikeusviranomaisten ratkaisu, jos viranomainen on saanut oikeuden yleisen oikeuslaitoksen toimivaltaan kuuluvalla virkamiehellä (ilmavoimissa tällainen lupa voidaan myöntää vain ilmavoimien sihteeri).

NJP: tä ei saa määrätä sellaisen tuomioistuimen suorittamasta teosta, jonka toimivalta on peräisin Yhdysvalloista, kuten liittovaltion käräjäoikeus.

On selvää, että tapauksia, joissa syyllisyyttä tai viattomuutta on löydetty oikeudenkäynnissä oikeudenkäynnissä, ei voida siirtää NJP: hen. Viimeinen kohta, jossa tapaukset voidaan peruuttaa oikeudenkäynnistä ennen kuin havaintoja NJP: n suhteen on tällä hetkellä epäselvä.

Off-base rikokset. Ohjaavat upseerit ja vastuussa olevat virkamiehet voivat hävittää NJP: ssä pieniä kurinpidollisia rikkomuksia (jotka tapahtuvat tukikohdassa tai sen ulkopuolella). Ellei siviiliviranomaiset ole aiemmin syyllistyneet rikosoikeudelliseen rikokseen, sotilasviranomaisten valtuudet ratkaista tällaiset rikokset eivät ole rajoitettuja NJP: ssä.

Lisätietoja 15 artiklasta

• Rikosoikeudelliset oikeudet
• Muutoksenhakut tuomioistuimessa

Tiedot, jotka on saatu Sotilaallisen oikeuden ja siviilioikeuden käsikirja